Kairossa ja Egyptissä ei pelota!

Asuttuani viisi vuotta Egyptissä saan jatkuvasti vastata suomalaisten kysymykseen: Eikö Sinua pelota asua siellä? Vakiovastaukseni on aina ollut, että pelkään enemmän Helsingin rautatieaseman seudulla etenkin viikonloppuiltaisin.

Kairo on ehdottomasti yksi maailman turvallisimmista suurkaupungeista. Jopa taskuvarkaudet ovat Kairossa ja muuallakin Egyptissä edelleen harvinaisia. Jatkuvasti tiukkeneva taloustilanne ja taloudellisen ahdingon kasvu on kuitenkin selvästi lisännyt pikkurikollisuutta Kairossa. Käsilaukkuja ei kuitenkaan vielä kiskota hihnoja katkomalla muun maailman tapaan.

Viimeisin pommiuutinen Egyptistä on tämän vuoden helmikuulta. Khan el-Khalilin tuhatvuotisella markkinapaikalla tai tarkemmin basaarialueen viereisen aukion laidalla räjähtänyt pieni kotitekoinen räjähde tappoi nuoren ranskalaisnaisen ja haavoitti reilua kymmentä ihmistä. Suomenkin media uutisoi tapahtuneen ”tuhoisana ja verisenä iskuna”. Uutiset olivat tuhoisia Egyptin matkailuelinkeinolle, joka kärsi laskusuhdanteesta jo Gazan sodan ja maailmanlaajuisen taloustilanteen vuoksi.

Terrori-iskuna basaarin räjähdystä ei onneksi uutisoitu, eikä siitä ollut kysymyskään. Egyptin matkailuelinkeino ja etenkin ulkomaalaisturistit olivat 1990-luvulla islamistien ääriryhmien terrorin kohteena. Viimeisin todella tuhoisa terrori-isku tehtiin vuonna 1997 Luksorissa, jossa ammuttiin vajaan tunnin aikana 63 ihmistä, joista 59 ulkomaalaista.

Kaksituhatluvulla Egyptissä on räjähtänyt pommeja matkailijoiden suosimissa kohteissa Siinailla Tabassa, Sharm el-Sheikissä ja Dahabissa. Iskuissa on kuollut enemmän paikallisia kuin ulkomaalaisia.  Pääkaupungissa Kairossa on ollut pari laskiaissunnuntain pommia vastaavaa tapausta.  

Riski joutua satunnaisen väkivallan kohteeksi julkisella paikalla on Helsingissä huomattavasti suurempi kuin Kairossa. Merkittävämmäksi eron tekee se, että Kairossa kanssakulkijat rientävät välittömästi auttamaan, vaikka vain kompastuisi ja pudottaisi kassinsa.

Jouduin todistamaan suomalaisten passiivisuutta keväisen torstain myöhäisiltana Helsingin rautatieasemalla. Olin ollut ystävättäreni kanssa teatterin jälkeen illallisella ja kävelimme kohti Rautatientorin taksiasemaa. Vastaamme käveli siististi pukeutunut mies, joka ilman ennakkovaroitusta hyökkäsi kuristamaan ystävättäreni kurkkua. Tilanne oli ohi suhteellisen nopeasti, mutta yksikään lähistöllä seisovista ei tehnyt avunhuudoistamme huolimatta mitään auttaakseen, eivät myöskään jonostaan tilannetta seuranneet taksinkuljettajat. Ystävättäreni selvisi säikähdyksellä ja parilla mustelmalla. Poliisin tulo paikalle kesti niin kauan, että mies oli ehtinyt jo poistua alueelta.

Egyptissä pelkään ainoastaan liikennettä ja pääsääntöisesti huonokuntoisilla autoilla kaahaavia kuskeja. Oma lukunsa ovat kannabistyyppisen bangon voimalla hereillä pysyttelevät ammattiautoilijat. Turvallisuusrajani kulkee Kairon kaupungin rajojen ja pimeyden mukaan: suurkaupungin ulkopuolella en suostu pimeän aikaan ajamaan enkä olemaan auton kyydissä. Kaupunkialueellakin vaaratilanteita sattuu pimeän aikaan ihan riittämiin vaikkapa siksi, etteivät läheskään kaikki autoilijat käytä ajovaloja. Sydän- ja verisuonisairauksien jälkeen liikenne tapaa eniten egyptiläisiä – valtaosa onnettomuuksista tapahtuu öisin kaupunkien ulkopuolella. Liikenteessä kuolee vuosittain noin 6000 ja loukkaantuu 30 000 egyptiläistä.

Kesän kynnyksellä Kairossa pelätään H1N1-virusta, jonka ensimmäiset sairastapaukset ilmenivät touko-kesäkuun vaihteessa. Kasvomaskeja on Kairon katukuvassa aiemmin nähnyt lähinnä vain satunnaisilla japanilaisturisteilla, mutta nyt hengityssuojaimista on tullut yleinen näky Kairon kaduilla. Sairastapaukset ovat synnyttäneet hurjia huhuja ja lietsoneet paniikkia, mutta allekirjoittanut kieltäytyy edelleenkin pelkäämästä Kairossa.