Tukholma on aidosti kansainvälinen kaupunki, jossa monikulttuurisuuskin on muuta kuin pintaraapaisu ja väline poliittiseen dialogiin. Päiväristeily Helsingin ja Tukholman välillä on rentouttava ja henkisesti piristävä miniloma.
Taloustaantuma ei ole laskenut suomalaisten risteily- ja laivamatkailuinnostusta. Tallink Silja Oy:n matkustajamäärä kasvoi 16 prosenttia verrattuna kesän 2008 matkustajamääriin. Suurinta kasvu oli Helsingin ja Tallinnan liikenteessä. Helsingin ja Tukholman väliä liikennöivät Silja Serenade ja Silja Symphony ovat myyntihenkilöiden mututuntumalla mitattuna olleet ”hämmästyttävän täynnä edelleen koulujen alettuakin”. Elokuun viimeisellä viikolla Tukholmasta matkusti Helsinkiin yhdellä ainoalla reittimatkalla 33 eri kansallisuutta.
Serenaden ja Symphonyn mallia haettiin Karibian viihderisteilijöistä ja aavistus Karibianristeilyn glamourista on laivoilla edelleen läsnä. Helsingin ja Tukholman väliselle laivalle ei lähdetä ensisijaisesti notkumaan baaritiskille. Laivalla voi shoppailla muutakin kuin kosmetiikkaa, alkoholia ja makeisia, ruokailuvaihtoehtoja on runsaasti ja itseään voi hemmotella myös hoitolan hierontapöydällä. Tarjolla on myös pääsääntöisesti tasokasta elävää viihdettä.
Helsinki on viime vuosina muuttunut avoimemmaksi, viihtyisämmäksi, kansainvälisemmäksi ja elämäniloisemmaksi paikaksi, mutta Tukholmaan verrattuna Helsinki on kuitenkin yhä edelleen eksoottisen Suomen eksoottinen pääkaupunki Pohjolassa. Tukholman ilmapiiri on aidosti eurooppalainen, mikä selittyy suurelta osin historiallisilla seikoilla.
Ruotsin yhteydet Manner-Eurooppaan olivat kiinteät ja vakiintuneet jo keskiajalla, jolloin Suomi oli Ruotsin valtakunnan itäinen, rahvaan asuttamaa periferia. Tämä historian riippa tuntuu näkyvän suomalaisuudessa yhä edelleen raskassuotuisuutena ja puhumattomuutena, mikä muualla maailmassa usein tulkitaan epäkohteliaaksi ja töykeäksi käytökseksi. Samalla sitkeällä peräänantamattomuudella tosin taisteltiin Suomelle itsenäisyys lähes ylivoimaisesta vastustajasta ja rakennettiin korkean koulutuksen ja teknologian nykyisyys sodan fyysisille ja psyykkisille raunioille.
Suomalaiseen yhteiskuntaan monikulttuurisuus tekee vasta tuloaan kasvukipuineen ja ylilyönteineen. Ruotsissa, etenkin Tukholmassa, monikulttuurisuus oli elävä osa arkea jo 80-luvulla, jolloin Helsingissä ihasteltiin Machu Picchu -intiaaniyhtyeen panhuilumusiikkia ja moni kaupunkilaisista muisti vielä hyvin vuoden 1952 olympialaiset, jolloin Helsingin kaduilla oli nähty ihka elävä neekeri.
Maahanmuuttajataustaisen väestönosan integroituminen yhteiskuntaan ei ole sujunut ongelmitta Ruotsissakaan, mutta Suomella on vielä pitkä tie kuljettavanaan ennen kuin tummaihoinen maahanmuuttajataustainen työntekijä tulee useammin vastaan muissakin palveluammateissa kuin bussikuskina ja siivoustyöntekijänä.
Amerikkaan saatiin mustaihoinen presidentti samana vuonna kun maa juhli 233. itsenäisyyspäiväänsä. Ysikymppisellä Suomella on kunnallispolitiikassa mukana maahanmuuttajataustaisia vaikuttajia mutta koskakohan saamme ensimmäisen maahanmuuttajataustaisen kansanedustajan?
|
About: Päivi:
Päivi Arvonen tyoskentelee freelance -toimittajana ja valokuvaajana Suomen medialle Egyptissä ja Suomessa. Koulutukseltaan hän on uskontotieteilijä, erikoisaloina uskonnot, kulttuuri, matkailu, koulutus, kehitysyhteistyö sekä ympäristö- ja eläinsuojelukysymykset. Arvonen toimii myös Kairon ulkomaisten toimittajien yhdistyksen varapuheenjohtajana. |
Päivi Arvonen tyoskentelee freelance -toimittajana ja valokuvaajana Suomen medialle Egyptissä ja Suomessa. Koulutukseltaan hän on uskontotieteilijä, erikoisaloina uskonnot, kulttuuri, matkailu, koulutus, kehitysyhteistyö sekä ympäristö- ja eläinsuojelukysymykset. Arvonen toimii myös Kairon ulkomaisten toimittajien yhdistyksen varapuheenjohtajana.