Sikainfluenssahysteria ei osoita laantumisen merkkejä Kairossa. Hurjia huhuja sairastuneista, kuolleista ja koulujen sulkemisista liikkuu kaiken aikaa. Erityisesti sikainfluenssaepidemiasta tuntuvat olevan huolissaan varakkaan keskiluokan ja yläluokan edustajat, joista harva tulee ajatelleeksi, että sikainfluenssahysteriakin on ylellisyyttä, johon köyhimmillä ei ole varaa.
Egyptissä ylireagoitiin sikainfluenssaan jo keväällä. Vastoin Maailman terveysjärjestö WHO:n suosituksia ja vailla mitään loogisia perusteita Egyptin hallitus määräsi kaikki Egyptin siat tapettavaksi varotoimenpiteenä sikainfluenssaepidemian puhkeamista vastaan. Sikojen tappaminen vei elinkeinoin siankasvattajilta ja heikensi myös jätteenkerääjien mahdollisuuksia elinkeinonsa harjoittamiseen.
Sikojen lahtaus pahensi myös Kairon jäteongelmaa, koska itsenäisesti organisoituneet jätteenkerääjät huolehtivat perinteisesti noin kolmasosasta Kairon jätehuollosta. Kun heillä ei enää ollut sikoja, jotka olisivat syöneet orgaanisen jätteen, he eivät enää keränneetkään jätteitä samalla intensiteetillä kuin aiemmin. Tämä näkyi ja haisi kaikkialla Kairossa. Kaduilla mätänevät jätteet ovat maalaisjärjelläkin ajateltuna suurempi terveysuhka kuin jätteenkerääjien asuinalueella vapaana tepastelevat siat.
Egyptissä on raportoitu noin 3000 H1N1-virukseen sairastunutta. Virallinen luku sikainfluenssan aiheuttamista kuolemantapauksista on kahdeksan, mikä on äärimmäisen vähän verrattaessa noin 85 miljoonan asukkaan Egyptiä noin 5 miljoonan asukkaan Suomeen.
Egyptissä sikainfluenssahysteria jyllää hyväosaisten keskuudessa. Varakkaimmilla on tässäkin suhteessa enemmän valinnanvaraa kuin vähäosaisilla. Työpaikalta ei ehkä varakaskaan voi olla poissa, mutta lapsensa hän voi pitää kotona. Kouluja on suljettu Egyptissä toistaiseksi kuusi, mutta moni vanhempi pitää koulu- ja etenkin päiväkoti-ikäiset lapsensa kotona sikainfluenssan pelossa.
Täydellinen eristäytyneisyys ei kuitenkaan ole mahdollista. Tartunnan voi huonolla tuurilla saada vaikkapa ylellisen kotitalonsa puhtautta hohtavassa hississä kanssamatkustajan aivastuksesta. Köyhemmillä ei ole varaa miettiä kotiin eristäytymistä tai väkijoukkojen välttelyä. Töihin on mentävä julkisilla liikennevälineillä ja ostoksilla on käytävä täpötäydellä torilla.
Egyptiläiset tuntuvat menettäneen sikainfluenssan suhteen monen muun kansakunnan tavoin suhteellisuudentajunsa kokonaan. Normaaliin kausi-influenssaan kuolee kaikkialla maailmassa enemmän ihmisiä kuin sikainfluenssaan.
Egyptissä kuolee liikenteessä vuoden jokaisena päivänä tilastoista riippuen 20-30 ihmistä. Silti kukaan ei ainakaan julkisesti myönnä boikotoivansa liikenteessä liikkumista. Tuokohan varallisuus liikenteeseenkin jonkin irrationaalisen illuusion turvallisuudesta? Mersun kori toki on kestävämpi kuin 25 vuotta vanhan trabantin, mutta viikatemies ei tiettävästi tunnista automerkkejä ja korjaa satoa sattumanvaraisesti niin liikenteessä kuin muutoinkin elämässä. Yhtä suomalaista jo kuollutta ja yhtä vielä elossa olevaa legendaa lainatakseni: Elämä on ihmisen parasta aikaa eikä elämästä selviä hengissä.
|
About: Päivi:
Päivi Arvonen tyoskentelee freelance -toimittajana ja valokuvaajana Suomen medialle Egyptissä ja Suomessa. Koulutukseltaan hän on uskontotieteilijä, erikoisaloina uskonnot, kulttuuri, matkailu, koulutus, kehitysyhteistyö sekä ympäristö- ja eläinsuojelukysymykset. Arvonen toimii myös Kairon ulkomaisten toimittajien yhdistyksen varapuheenjohtajana. |
Päivi Arvonen tyoskentelee freelance -toimittajana ja valokuvaajana Suomen medialle Egyptissä ja Suomessa. Koulutukseltaan hän on uskontotieteilijä, erikoisaloina uskonnot, kulttuuri, matkailu, koulutus, kehitysyhteistyö sekä ympäristö- ja eläinsuojelukysymykset. Arvonen toimii myös Kairon ulkomaisten toimittajien yhdistyksen varapuheenjohtajana.