Kun nyt olen päässyt kipsistä eroon, jalka tuntuu kovin kevyeltä ja huterolta. Miten nopeasti ihminen tottuu ulkopuoliseen tukeen – oli se sitten konkreettinen kipsi tai tunne siitä, että joku huolehtii.

Kipsin myötä meni turvallisuuden tunne. Varon paljasta nilkkaa ja olen ottanut taas kainalosauvan tuekseni. Varsinkin portaissa liikkuminen tuntuu arveluttavalta. Juuri niissä portaissahan astuin harhaan ja tämä ruljanssi sai alkunsa.

Tunnen itseni myös Rapa-Ripaksi, kun jalkani ympärille on pöllyävä pilvi ihosolukkoa.

Olen pitänyt itseäni aina varsin itsenäisenä ja pärjäävänä. Tämän reilun kuuden viikon aikana olen joutunut pyörtämään pyhät puheeni ja todennut, että olen tullut täysin riippuvaiseksi ulkopuolisesta avusta. Ruoka, puhtaus, siivous ja kenkien jalkaan laittaminen on ollut mahdoton tehtävä suorittaa yksin. Varsinkin parin ensimmäisen viikon aikana.

Ehkäpä tämä jalan kipsaus on ollut minulle tarpeellinen nöyryyden oppitunti. Olen oppinut arvostamaan ihmisten välistä yhteistyötä ja kommunikointia aivan uudella tavalla.

Kuinka itsestään selvyytenä pidämme niin montaa ihan arkipäiväistäkin asiaa.

Roskien vieminen ja postin hakeminen on yleensä ollut nopea pikapyrähdys tontin nurkalla. Oli kylmä tai vari, tuisku tai paiste – t-paita on ollut riittävä varuste ja aamutossut jalassa kipaisu sujunut mallikkaasti.

Kun ulkona on pakkasta 25 astetta, kipaisu kainalosauvojen kanssa t-paidassa ei ole suositeltavaa. Viimeisten viikkojen aikana olen keplotellut roskapussin yläkertaan kainalosauvojen kanssa, voimistellut vaatteet päälle, kipsikengän jalkaan, takin, käsineet ja pipon päälle sekä jääpiikit kainalosauvoihin.

Kaiken tämän jälkeen olen hiljaa köpötellyt lumisella pihalla roska-astialle ja todennut, että kansi on jäätynyt kiinni. Voimistellut kannen auki yhdellä kädellä  ja kompun jääpiikillä. Kun vihdoin palaan sisälle, puoli tuntia on kulunut ja hiki otsalla.

Tämä talvi on ollut verraten luminen. Talvi on minulle ihanteellisin vuodenaika ainoastaan postikortissa. Lumityöt ovat kuitenkin olleet hyvä liikuntamuoto ja mieluisa sellainen.

Nyt olen joutunut turvautumaan naapurissa asuviin lumikeijuihin, jotka ovat ahkeroineet ihailtavasti oman pihansa lisäksi myös minun pihallani. He ovat pitäneet pihan puhtaana lumesta ja tarjonneet kauppa-apua ja kuljetuspalveluita.

Olen äärettömän rikas ihminen. Rikas, sillä minulla on ysväviä, jotka aidosti välittävät. Hyviä naapureita, jotka auttavat tarvittaessa.

Tästä on hyvä jatkaa kevättä kohti. Lumitöihin en ihan heti tokene.