Egyptin Välimeren satamakaupunki on juuri nimetty vuoden 2010 Arabiturismin pääkaupungiksi. Aleksandria on kesäkuukausina ennen kaikkea kairolaisten ja egyptiläisten suosima rantalomakohde. Egyptin kesään ”vilvoittelemaan” ja viihtymään tulevat arabituristit kansoittavat lähinnä pääkaupungin Kairon viiden tähden hotelleja ja moderneja ostoskeskuksia.
Egyptiläiset eivät pidä itseään arabeina, vaikka maan virallinen nimikin on Egyptin Arabitasavalta. Egyptissä arabeiksi mielletään lähinnä Saudi-Arabian niemimaalla asuvat arabikansat, joista Saudi-Arabian asukkaat ovat tärkeimpiä turismin rahavirtojen tuojia.
Aleksandria on saanut nimensä perustajaltaan Aleksanteri Suurelta, joka ei kaupungissa juurikaan ehtinyt edes viipyä. Aleksandria on aina ollut Egyptin ikkuna Eurooppaan ja yhä edelleen Aleksandrian rantakadulla voi aistia eurooppalais-välimerellistä ilmapiiriä etenkin rantakadun kreikkalaisten merikarhujen jälkeläisten ylläpitämissä kuppiloissa.
Aleksandrian eurooppalaisesta historiasta kertovat myös monet kaupungin päänähtävyydet: Pompeiuksen pilari, Roomalainen amfiteatteri sekä katakombit. Kaksi jälkimmäistä löytyivät sattumalta vasta 1900-luvun puolivälissä aasin pudottua syvään kuoppaan ja virastotalon rakennushankkeen alussa.
Aleksandrian tärkein nähtävyys on uudelleen rakennettu Aleksandrian kirjasto, josta koko Egypti ylpeilee ”Egyptin ikkunana maailmaan ja maailman ikkunana Egyptiin”. Vanha kirjasto oli antiikin ajan sivistyksen keskus ja uusikin kirjasto on lukuisine museoineen paljon enemmän kuin kirjasto.
Nykyisen Aleksandrian eurooppalaisuus elää lähinnä kaupungin historiassa. Rantakadulta ei tarvitse kulkea kuin parin korttelin verran kaupungin sisäosiin saapuakseen keskelle perusegyptiläistä hektistä kaaosta ja kuhinaa.
Ulkopuolisen silmin aleksandrialaisia on mahdotonta erottaa muista egyptiläisistä, mutta egyptiläiset pitävät aleksandrialaisia lähes omana rotunaan. Monien mielestä aleksandrialaiset ovat keskimäärin suvaitsevampia ja avarakatseisempia kuin esimerkiksi Ylä-Egyptin maaseutukaupunkien asukkaat.
Väitteelle voi löytyä perusteita Aleksandrialaisten vilkkaasta yhteiselosta eurooppalaisten kansojen kanssa. Vielä 1800-luvulla Aleksandriassa asui noin 10 000 kreikkalaisen vireä siirtokunta.
Aleksandrian monikulttuurinen historia oli merkittävänä valintakriteerinä myös Arabiturismin pääkaupunki 2010 –valinnan tehneelle arabimaiden turistiministerineuvostolle. Valintaperusteissa painottuva kristillisen historian korostaminen tuntuu hieman päälle liimatulta irtopisteiden keruulta aikana, jolloin Egyptin kristittyjen ihmisoikeusloukkaukset ovat uutisotsikoissa erityisesti Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
Suomalaisten sympatiat kerännyt ”egyptiläisisoäiti” lienee yksi tunnetuimmista nykyisen Aleksandrian asukkaista. Maailmanhistorian mittakaavassa hän jäänee kuitenkin kauas Aleksandrian lööppikuningattaresta Kleopatrasta, jonka hautapaikkaa arkeologit parhaillaan jäljittävät Aleksandrian Mariout-järven laitamilta.
|
About: Päivi:
Päivi Arvonen tyoskentelee freelance -toimittajana ja valokuvaajana Suomen medialle Egyptissä ja Suomessa. Koulutukseltaan hän on uskontotieteilijä, erikoisaloina uskonnot, kulttuuri, matkailu, koulutus, kehitysyhteistyö sekä ympäristö- ja eläinsuojelukysymykset. Arvonen toimii myös Kairon ulkomaisten toimittajien yhdistyksen varapuheenjohtajana. |
Päivi Arvonen tyoskentelee freelance -toimittajana ja valokuvaajana Suomen medialle Egyptissä ja Suomessa. Koulutukseltaan hän on uskontotieteilijä, erikoisaloina uskonnot, kulttuuri, matkailu, koulutus, kehitysyhteistyö sekä ympäristö- ja eläinsuojelukysymykset. Arvonen toimii myös Kairon ulkomaisten toimittajien yhdistyksen varapuheenjohtajana.