“Ei” on vaikea sana arabille

by Päivi Arvonen on 9.7.2010 · 0 comments

in Suomi - Finnish

Arabikulttuurin edustajan kanssa kommunikoidessa on hyvä huomioida, että vastapuolen on lähes mahdotonta sanoa suoraan kielteistä vastausta. Kauppias voi etsiä loputtomasti toivomaasi koko tai väriä tai esitellä jatkuvasti jotain muuta kuin pyytämääsi. ”Ei” on harvinainen sana arabian kielessä.

Arabikauppias ei yleensä sano sanaa "ei". Kuvan libyalainen miestenvaatekauppias Tripopolin vanhassa kaupungissa on harvinainen poikkeus. Mies pahoitteli, ettei kysymääni kokoa ollut saatavilla.
Arabikauppias ei yleensä sano sanaa “ei”. Kuvan libyalainen miestenvaatekauppias Tripopolin vanhassa kaupungissa on harvinainen poikkeus. Mies pahoitteli, ettei kysymääni kokoa ollut saatavilla.

Suomalainen suoraviivainen keskustelukulttuuri on usein törmäyskurssilla arabialaisen kohteliaankiemuraisen keskustelukulttuurin kanssa. Meille suomalaisillehan opetetaan jo lapsena, miten vastata kohteliaasti, jos ei halua esimerkiksi tarjottua pikkuleipää kyläpaikassa. ”Ei, kiitos”, on suomalaisen suussa kohtelias lause lausuttuna myös muulla kielellä.

Arabian puhekielessä ainakin Egyptissä sen sijaan on kohteliaampaa sanoa vain ”kiitos” kuin ”ei kiitos”. Ja kohteliaisuussääntöihin kuuluu tarjota vähintään kolme kertaa, koska kahdella ensimmäisellä kerralla on kohteliasta kieltäytyä esimerkiksi tarjotusta vesilasista, vaikka olisi kuinka janoinen. Vasta kolmannella kerralla tarjottaessa on sopivaa myöntyä.

Sama kolmen kerran sääntö pätee myös kuulumisten kysymiseen. Parilla ensimmäisellä kerralla on vastattava ”Jumalalle kiitos” tai ”kaikki on hyvin” vaikka olisi saanut juuri syöpädiagnoosin tai kotitalo palanut poroksi. Kuulumisia tosin tulee kysyä useammin kuin kolme kertaa lyhyenkin tapaamisen yhteydessä. Jos vastapuoli pikku hiljaa vastaa vähemmän vakuuttavasti kaiken olevan hyvin, voi alkaa varovaisesti tiedustella asian todellista laitaa.

Kaupassa sanan ei kuuleminen etenkin kauppiaalta on hyvin harvinaista. Myyjä voi etsiä loputtomasti toivomaasi kokoa tai väriä tai tuoda kerta toisensa jälkeen väärän kokoisia tai aivan toisen värisiä vaatteita tai kenkiä kuin haluaisit sovittaa.

Suomalaisesta tuntuu välillä äärettömän hankalalta ja turhauttavalta, ettei asioista voi puhua suoremmin. Ajan myötä oppii ymmärtämään paremmin, milloin kyllä onkin ei, koska positiivinen kanta voidaan ilmaista siten, että oletetaankin vastapuolen ymmärtävän, että tämä kyllä onkin itse asiassa ei.

Myös kyllä -sana on tulevaisuuteen viitattaessa aina arabian kielessä ehdollinen ja siksi siihen liitetään ”Insha Allha” eli ”Jos Jumala suo” -fraasi.  Fraasin käyttö tulevaisuudesta puhuttaessa ei ole muslimeille vaan tapa tai tottumus, vaan Koraani velvoittaa käyttämään sitä aina tulevaisuuteen viitattaessa.

Etenkin varsinaissuomalainen ja hämäläinen lyhytsanainen töksähtelevä hiljaisuus on välillä musiikkia korville arabikulttuurin loppumattoman puhetulvan jälkeen.

About: Päivi:

Päivi Arvonen tyoskentelee freelance -toimittajana ja valokuvaajana Suomen medialle Egyptissä ja Suomessa. Koulutukseltaan hän on uskontotieteilijä, erikoisaloina uskonnot, kulttuuri, matkailu, koulutus, kehitysyhteistyö sekä ympäristö- ja eläinsuojelukysymykset. Arvonen toimii myös Kairon ulkomaisten toimittajien yhdistyksen varapuheenjohtajana.

Päivi Arvonen tyoskentelee freelance -toimittajana ja valokuvaajana Suomen

medialle Egyptissä ja Suomessa. Koulutukseltaan hän on uskontotieteilijä,

erikoisaloina uskonnot, kulttuuri, matkailu, koulutus, kehitysyhteistyö sekä

ympäristö- ja eläinsuojelukysymykset. Arvonen toimii myös Kairon ulkomaisten

toimittajien yhdistyksen varapuheenjohtajana.

Leave a Comment

Previous post:

Next post: