Kesäteatteri kuuluu erottamattomasti Suomen kesään ja mikä sopisikaan kesäisenkepeän teatterin aiheeksi paremmin kuin suuren kansansuosikin Irwin Goodmanin elämästä kertova musiikkinäytelmä. Mäntyharjun Koirakiven kesäteatterin näytelmävalinta oli täysosuma.Risto Hakolan käsikirjoittama ja Auli Eskolan ohjaama Reteesti vaan – musiikkinäytelmä on ehdottomasti yksi parhaimmista näkemistäni harrastelijateatteriesityksistä. Aiheena Irwin Goodmanin elämä ja laulut kolkuttanee muistilokeroita ainakin 60-luvulla ja aiemmin syntyneillä. Oman nuoruuteni Irwinillä ei tosin enää ollut kuuluisaa nahkaista lierihattua vaan parhaat päivänsä nähnyt valkoinen lipallinen merimieshattu.
Koirakiven näyttelijäkaarti yllätti positiivisesti, myös laulutaidoillaan. Ari Leppäkankaan Irwin oli parhaimmillaan mikrofonin äärellä. Paremmasta elämästä ”suuressa maailmassa” haaveilevat alkoholisoituneen sotaveteraani-isän lapset, Ida Raekorven esittämä Marja ja Henri Honkasen Patu olivat ainakin 2010-luvun katsojalle hyvin uskottavia 60-luvun maalaisnuoria.
Hannu Närhi ja Keijo Komppa tulkitsivat pikkukylän poliisikonstaapeleja tavalla, joka oli yhtä aikaa sekä liikuttava että huvittava. Myös Ossi Kettusen nimismies kutkutteli yleisön nauruhermoja.
Risto Hakolan käsikirjoittama näytelmä sai suuren suosion jo kantaesityksessään kesällä 2006 Himoksen kesäteatterissa Jämsässä. Väljästi tositapahtumiin sekä Vexi Salmen muistelmiin pohjautuva näytelmä sijoittuu Pohjois-Karjalan Polvijärvelle kesäpäivään vuonna 1968. Polvijärven keikka nousi uutisotsikoihin ”Polvijärven kapinana” paikallisen nimismiehen keskeytettyä Irwin keikan, jolla yleisö oli tanssinut liian aikaisin. Tilaisuus oli huviverosääntöjen kiertämiseksi järjestetty ohjelmallisena iltamana. Paikallinen nuoriso suivaantui nimismiehen käytöksestä ja tilanne vaati rauhoittuakseen jopa poliisi varoituslaukauksia.
Irwin Goodmanissa on monia yhtymäkohtia Uuno Turhapuroon. Irwin Goodmanissa ja Uuno Turhapurossa kiteytyy jotain oleellista meistä suomalaisista. Pertti ”Spede” Pasasen luoma Uuno Turhapuro on täysin fiktiivinen hahmo. Myös Irwin Goodman oli roolihahmo, jonka reteä renttuus meni mitä ilmeisimmin liian syvälle Antti Hammarbergin nahkoihin.
Sekä Uuno että Irwin saavuttivat valtaisan suosion suomalaisten keskuudessa useampana vuosikymmenenä. Hahmot puhuttelivat kaikkia kansankerroksia. Yhteistä Irwinille ja Uunolle lienee myös se, että ymmärtääkseen näitä ironisenkoomisia hahmoja, pitänee olla suomalainen. Irwinin laulujen sanat aukeavat ulkomaalaiselle käännösteksteinä yhtä heikosti kuin Uunon sanaleikkien sutkautukset.
Itselleen ja omille omituisuuksilleen ja oman kansansa kummallisuudelle ei yleensä ole kovin helppoa nauraa. Sekä Irwin että Uuno ovat kumpikin turvallisen ylinäyteltyjä hahmoja, jollaisille ei ole vastinetta omassa kokemusmaailmassa – siksi hahmoille voi huoletta hymyillä ja heitä voi pitää idolinaan. Irwin Goodman ja Uuno Turhapuro eivät suinkaan ole huonoja idoleja – kumpikin uskalsi kuunnella sydäntään ja elää itsensä näköistä elämää ympäristön paineista huolimatta.
|
About: Päivi:
Päivi Arvonen tyoskentelee freelance -toimittajana ja valokuvaajana Suomen medialle Egyptissä ja Suomessa. Koulutukseltaan hän on uskontotieteilijä, erikoisaloina uskonnot, kulttuuri, matkailu, koulutus, kehitysyhteistyö sekä ympäristö- ja eläinsuojelukysymykset. Arvonen toimii myös Kairon ulkomaisten toimittajien yhdistyksen varapuheenjohtajana. |
Päivi Arvonen tyoskentelee freelance -toimittajana ja valokuvaajana Suomen medialle Egyptissä ja Suomessa. Koulutukseltaan hän on uskontotieteilijä, erikoisaloina uskonnot, kulttuuri, matkailu, koulutus, kehitysyhteistyö sekä ympäristö- ja eläinsuojelukysymykset. Arvonen toimii myös Kairon ulkomaisten toimittajien yhdistyksen varapuheenjohtajana.