Vieraanvaraisuus on egyptiläisissä niin sisäänrakennettu hyve, että jopa nälkäinen katulapsi tarjoaa avustusklinikassa saamastaan välipalasta osan ulkomaalaiselle valokuvaajalle.
Kohtaamiset Kairon katulasten kanssa ovat aina hyvin koskettavia ja myös hämmentäviä. Olen tutustunut Kairon katulapsiongelmaan viiden vuoden ajan. Katulapsia näkee kadulla lähinnä myymässä nenäliinoja tai tarjoamassa auton tuulilasin puhdistuspalvelua – tai vain pyytämässä rahaa ohikulkijoilta.
Kadulla elävät lapset ovat olosuhteiden pakosta oppineet varomaan kaikkea ja kaikkia. Avustusjärjestöjen työntekijöidenkään ei ole yksinkertaista saavuttaa loputtomia pettymyksiä kokeneiden lasten luottamusta.
Kadulla elävät lapset, jotka ovat jo olleet tekemisissä avustusjärjestön työntekijöiden ja tukimuotojen kanssa, ovat toisaalta yllättävän avoimia ja kontaktihakuisia.
Heinäkuussa istuin jälleen kerran katulapsijärjestön liikkuvan klinikkabussin kyydissä. Liikkuvasta klinikasta lapset saavat ensiapua ja välipalaa sekä tietoa päiväkeskuksista sekä mahdollisuuksista päästä pois kadulta.
Nälkäiset kymmenvuotiaat ja teini-ikäiset kadulla elävät pojat tarjosivat minulle osan välipalastaan, josta tietenkin kieltäydyin. Sitkeimmät yrittivät vielä uudelleen ja uudelleen, sillä Egyptin kohteliaisuussääntöjen mukaan tarjottava on ainakin kolmasti, koska kaksi kertaa on kohteliaasti kieltäydyttävä ja vasta kolmannella kerralla on soveliasta ottaa tarjottu vastaan.
On toisaalta hyvin rohkaisevaa, että kadullakin elävillä lapsilla kulttuurin peruskäyttäytymissäännöt ovat vielä osa arkea. Asfalttiviidakon lait voisivat karsia kulttuuriset käytösnormit hyvinkin nopeasti.
Egyptin katulapsitilanne tuntuu helposti toivottomalta. Arviot katulasten määrästä vaihtelevat 200 000 jopa kolmeen miljoonaan. Kadulla elävän lapsen ja nuoren kohtaamisen voisi ennalta ajatella olevan raskas kokemus.
Egyptin arjessa on paljon paradokseja. Lähes jokainen kohtaamiseni avustusjärjestön toiminnan piirissä olevien katulasten kanssa tuo enemmän toivoa kuin epätoivoa. Kaikesta kokemastaan huolimatta katulapset pystyvät kuitenkin vielä luottamaan, leikkimään, nauramaan ja jopa unelmoimaan. Heillä on toivoa ja mikä parasta, monet heistä myös jaksavat itse uskoa parempaan huomiseen.
|
About: Päivi:
Päivi Arvonen tyoskentelee freelance -toimittajana ja valokuvaajana Suomen medialle Egyptissä ja Suomessa. Koulutukseltaan hän on uskontotieteilijä, erikoisaloina uskonnot, kulttuuri, matkailu, koulutus, kehitysyhteistyö sekä ympäristö- ja eläinsuojelukysymykset. Arvonen toimii myös Kairon ulkomaisten toimittajien yhdistyksen varapuheenjohtajana. |
Päivi Arvonen tyoskentelee freelance -toimittajana ja valokuvaajana Suomen medialle Egyptissä ja Suomessa. Koulutukseltaan hän on uskontotieteilijä, erikoisaloina uskonnot, kulttuuri, matkailu, koulutus, kehitysyhteistyö sekä ympäristö- ja eläinsuojelukysymykset. Arvonen toimii myös Kairon ulkomaisten toimittajien yhdistyksen varapuheenjohtajana.