Vallankumouksen yksivuotissynttärit

Egyptissä ja Kairossa vietettiin 25. tammikuuta vallankumouksen vuosipäivää ristiriitaisissa tunnelmissa. Monien mielestä vallankumous on vielä kesken, mutta Egypti on nyt joka tapauksessa merkittävästi toisenlainen kuin vuosi sitten.

Lippukauppias Kairon Tahrir-aukiolla 25.1.2012

Tammikuun viimeinen viikonloppu vuonna 2011 ei unohdu egyptiläisten mielistä koskaan. Poliisin päivänä 25. tammikuuta koolle kutsuttu mielenosoituksen suosio yllätti kaikki – myös Egyptin valtionjohdon presidentti Mubarakia myöten. Kansaa kutsuttiin koolle pitkälti tekstiviestien ja Internetin sosiaalisen median välityksellä.

Egyptin johto päätyi katkaisemaan koko maasta matkapuhelinlinjat reiluksi vuorokaudeksi ja Internet-yhteyden useiksi päiviksi. Kansannousun hillitsemiseksi tarkoitettu ele oli kuin korsi, joka lopullisesti katkaisi kamelin selän.

Tammikuun viimeisenä viikonloppuna vuonna 2011 poliisin hävittyä katukuvasta alkoi organisoidulta vaikuttanut ryöstely eri puolilla Kairoa. Rosvojoukkojen johtajilta löytyi poliisin henkilökortteja. Ryöstely sai egyptiläiset lähes paniikin valtaan, mutta sekasorron sijaan syntyikin ihailtavaa järjestystä asukkaiden organisoiduttua tehokkaiksi kodinturvajoukoiksi.

Kaikki yritykset hillitä kansannousua osoittautuivatkin motivaattoriksi – lisää ihmisiä lähti mukaan kansannousuun. Lopputuloksena oli maailmanhistoriaan jäänyt vallankumous. Toiveet olivat hyvin korkealla helmikuun 11. päivänä Mubarakin väistyttyä vallasta.

Egyptiläisten tunnelmat vallankumouksen yksivuotissynttäreiden aikaan tuntuvat olevan hyvin ristiriitaiset. Yhä useampi ei enää tiedä, mitä ajatella ja varmasti yhä useampi demokratiaa ymmärtäväkin salaa mielensä sopukoissa haikailee takaisin Mubarakin aikaan, jolloin kansalaisten turvallisuustilanne oli paljon parempi kuin nykyään.

Ennen egyptiläisten ei tarvinnut pelätä kuin (salaisen) poliisin mielivaltaa – nyt pelko on läsnä arjessa paljon konkreettisemmin; väkivallan lisääntymisen toteamiseksi ei tarvita tilastoja. Vallankumouksen vuosipäivänä Kairon Tahrir-aukiolla etenkin naiset kohtasivat seksuaalista häirintää ja väkivaltaa. Egyptin liput liehuivat vuosipäivänäkin, mutta vuoden takaisesta riemukkaasta ja toivorikkaasta tunnelmasta aukiolla oli jäljellä vain pieni häivähdys.

Pelkoa aiheuttaa myös kysymys Egyptin tulevaisuudesta. Parlamentin alahuoneen vaalitulos oli islamistien juhlaa. Islamisteilla on nyt 72 prosenttia parlamenttipaikoista, maltillisena itseään pitävän Muslimiveljeskunnan Vapaus ja oikeus -puolueella 47 prosenttia ja konservatiivista islamin laintulkintaa edustavalla salafien Al Nour -puolueella 25 prosenttia.

Egyptin parlamentin alahuone on hyvin mies- ja muslimivoittoinen. Kristittyjä ja naisia on kumpiakin vain noin kaksi prosenttia. Naisilla oli kansannousussa merkittävä rooli ja naiset kävivät myös vaaliuurnilla, mutta miksi Egyptin naiset eivät äänestäneet parlamenttiin naisehdokkaita?